Tuulen liikkuessa hiljaa, kuulen sinun äänesi. Valon taittuessa iltaan, tunnen sinut ihollani.* * * * * *RAKKAUTESI PARANTAA
Sormeni etsivät kosketusta,
vaikka mieli pelkää lähestyä.
Sydämeni kaipaa turvaa,
mielen rakentaessa muureja
ja hiljaisuus puhuu sanoja,
joita pelko ei anna lausua.
Kosketuksesi murtaa muurit,
läheisyytesi parantaa mielen.
Katseesi kantaa valoa,
joka sulattaa yön kylmyyden.
Puheesi rikkoo hiljaisuuden,
vapauttaen minut pelosta.
Pelkoni väistyvät hiljaa,
sydämeni oppiessa luottamaan.
Sinun rakkautesi parantaa minut -
ja silloin missä oli haavoja,
arvet alkavaa kantaa kukkia.* * * * * *En ennen tiennyt, mitä rakkaus on,
ennen kuin katseesi kosketti minua,
tavalla, jota en koskaan unohda.* * * * * *HENGITYKSESI LEVOLLINEN RYTMI
Kuuntelen hengityksesi levollista rytmiä,
joka täyttää muuten hiljaisen huoneen.
Hengityksesi on kuin laineiden hiljainen kuiske,
rannan hiekkaa vasten kesäyönä.
Jokainen sisäänhengityksesi on,
kuin lupaus, ettet katoa vielä luotani.
Ja jokainen uloshengityksesi on,
kuin peitto, joka kietoo minut uneen.
Kuinka hauras ja vahva voitkaan olla ajattelen,
pysähtyessäni kuuntelemaan hengityksesi tahtia,
Ja silloin tiedän voivani nukahtaa turvassa,
hengityksesi levolliseen rytmiin.“Kynästäni syntyneet sanat, sanoista muodostuvat lauseet ja lauseista rakentuvat runot saavat lopullisen muotonsa lukijan mielessä, kun lukija peilaa lukemaansa omiin ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa.”